"Otatsä nyt jotain?" Me seistään Arnoldsin jonossa ja mun veli valikoi itselleen bagelin. Mä otan toastin ja lasin vettä. Mä en ole ikinä syönyt toastia ja hämmästyn ajatusta itsekin. Leipä hajoaa mun suussa ja maistan
chilin voimakkuuden. Se maistuu niin täydelliseltä, vaikka mua ahdistaa, koska en tiedä kaloreista mitään. 300? ehkä 400? "Ota nyt jälkkäriksi jäätelö. Mieles tekee kumminkin!" Mä katson mun veljeä. Mä todella voisin syödä kaiken nyt ja heti. Mä olen kuin viikon paastonnut susi. Kuitenkin mä kieltäydyn hymyillen. Mun on pakko laihtua, jotta edes syksyllä voisin olla ihana ja laiha.
Se heittää mun autollaan juna-asemalle, maksaa lipun ja mä etsin jo mielessäni oikean laiturin. Mä olen kamalan kokematon kun kyseessä on junassa matkustaminen. Menen aina joko bussilla tai autolla.
Juna menee eteenpäin ja mä katson kuinka aseman kyltit jää mun taakse. Mun vieressä istuu mies, joka ei puhu suomea. Se on keski-ikäinen ja aasialainen ja mä tuijotan koko matkan vain ikkunasta ulos vihreään. "Onpa tuolla ravintolavaunussa kuuma, huhhuh! Tällä on onneksi ihanan viileää, eikös?" Mun eteen ilmestyy istumaan toinen keski-ikäinen mies, joka yrittää virittää keskustelua aluilleen. Mä hymyilen ja vastailen reippaasti ja poistun lopulta hiukset liehuen paikaltani kun kuuluttaja ilmottaa, että saavumme perille.
Mä olen päättänyt rikkoa mun paastoennätyksen ja paastota 10.päivää. Mä aion onnistua, mä lupaan sen.
Netissä sanottiin, että keskimäärin silloin voi laihtua 5kg ja osa on nesteitä. Mutta se myös puhdistaa. Ja sitä mä todella tarvitsen nyt.. Puhdistusta siitä mönjästä, jota oon kesän aikana latonut itseeni.
Tsemit ja kiitos kaikille ihanille, jotka ootte liittyny lukijoiksi/kommentoineet. Ette usko miten piristitte mun päivää!
XoXo
Jane
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti