maanantai 15. elokuuta 2011

Rikkinäisellä siivelläkin voi lentää.. Se vain saattaa tehdä kipeää


Mä juon kahvia kupista joka huutaa Ihanaa leijonat, ja katson ulos sateeseen. Ihmiset kulkee kiireellisenä sadevaatteet päällä ja kesä on poissa. Huomenna alkaa koulu ja mun on ikävä. Ikävä henkilöä, joka opetti mut elämään ja oli vain.. siinä.

Mä valun seinää vasten, mä hukun ihan kohta. Ihan kohta jos tää viikko ei mene nopeasti. Tuijotan peilikuvan tyttöä, jonka hiukset on ponnarilla ja silmistä paistaa jokin outo leimahdus. Kuin elämän ilo ja mereen huuhtoutuminen olisi yhdistetty yhteen katseeseen. Mä vihaan tätä, vihaan sitä että kiinnyn ihmisiin enkä osaa päästää irti.

Kaloreita on n. 720 ja illalla ehkä vielä 80 lisää. Ruokarytmit elävät omaa elämäänsä. Välillä haluaisin vain syödä, syödä ja syödä ja sitten tulee se kausi, kun en saa mitään alas. Äiti käski mun tarkistaa, että saanhan kaikki vitamiinit, raudat ja blaa. Se pelkää, että olen kohta taas yhtä kalpea kuin keväälläkin.

Kadulla kävelee maahanmuuttajia. Niillä on mustat hunnut ja ne astelee rauhallisesti eikä ne välitä vaikka sataa vettä. Ehkä mäkin oon kuin vesipisara tai lumihiutale, joka on hajoamassa osiin.

XoXo
~J

torstai 28. heinäkuuta 2011

Peruspäivä junassa ja Arnoldsilla


"Otatsä nyt jotain?" Me seistään Arnoldsin jonossa ja mun veli valikoi itselleen bagelin. Mä otan toastin ja lasin vettä. Mä en ole ikinä syönyt toastia ja hämmästyn ajatusta itsekin. Leipä hajoaa mun suussa ja maistan
chilin voimakkuuden. Se maistuu niin täydelliseltä, vaikka mua ahdistaa, koska en tiedä kaloreista mitään. 300? ehkä 400? "Ota nyt jälkkäriksi jäätelö. Mieles tekee kumminkin!" Mä katson mun veljeä. Mä todella voisin syödä kaiken nyt ja heti. Mä olen kuin viikon paastonnut susi. Kuitenkin mä kieltäydyn hymyillen. Mun on pakko laihtua, jotta edes syksyllä voisin olla ihana ja laiha.

Se heittää mun autollaan juna-asemalle, maksaa lipun ja mä etsin jo mielessäni oikean laiturin. Mä olen kamalan kokematon kun kyseessä on junassa matkustaminen. Menen aina joko bussilla tai autolla.

Juna menee eteenpäin ja mä katson kuinka aseman kyltit jää mun taakse. Mun vieressä istuu mies, joka ei puhu suomea. Se on keski-ikäinen ja aasialainen ja mä tuijotan koko matkan vain ikkunasta ulos vihreään. "Onpa tuolla ravintolavaunussa kuuma, huhhuh! Tällä on onneksi ihanan viileää, eikös?" Mun eteen ilmestyy istumaan toinen keski-ikäinen mies, joka yrittää virittää keskustelua aluilleen. Mä hymyilen ja vastailen reippaasti ja poistun lopulta hiukset liehuen paikaltani kun kuuluttaja ilmottaa, että saavumme perille.

Mä olen päättänyt rikkoa mun paastoennätyksen ja paastota 10.päivää. Mä aion onnistua, mä lupaan sen.
Netissä sanottiin, että keskimäärin silloin voi laihtua 5kg ja osa on nesteitä. Mutta se myös puhdistaa. Ja sitä mä todella tarvitsen nyt.. Puhdistusta siitä mönjästä, jota oon kesän aikana latonut itseeni.

Tsemit ja kiitos kaikille ihanille, jotka ootte liittyny lukijoiksi/kommentoineet. Ette usko miten piristitte mun päivää!

XoXo
Jane

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Autumn Thinspiration

Tässä nyt hiukan syksyistä thinspoa:) Enjoy !

















We all just want to be beautiful

tiistai 26. heinäkuuta 2011

Good morning


Me istutaan ja katsotaan Paavo Pesusientä. Se on rakastunut hampurilaiseen ja mua naurattaa, koska mä unohdan hetkeksi mun turvotuksen. Turvotuksen, jonka oon yrittänyt piilottaa huolellisesti suuren paidan alle. Mä mietin viime viikkoista, poliiseja ja vartijoita. Mä jäin kiinni näpistyksestä, mutta ekakertalaisena pääsin varoituksella.

Ne poliisit kyseli multa, että olenko jäänyt kiinni ennen. En ollut. Ne kysy, että olenko varastanut ennen. Valehtelin silmät kirkkaina, etten koskaan ennen tätä päivää ollut edes ajatellut asiaa, että tämä oli vain hullu päähänpistos. Nyt mulla ainakin on hyvä syy lopettaa, mä en enää ikinä jatka tätä. En ikinä.

Istuin poliisitalon konttorin edessä ja nipistelin stressaantuneena käsiäni. "Onko sulla lapsia ?" Mun katse nous lattiasta ja hämmästyin kysymystä. Lapsia? Näytänkö oikeasti joltain teiniäidiltä?! Mä mietin poliisin kysymystä vielä pitkään.. En ole suurikokoinen enkä näytä mitenkään vanhalta.

"Tässä nyt on tämä sakko.. 36 euroa ja kaikki on hyvin jos olet kiltisti". Nyökyttelen päätä, kuin olisin todella katuvainen. Niin olinkin, mä vihasin tätä. Matkalla kotiin mä kelasin kaikkia niitä kertoja, kun olin sujauttanut hihaani jotakin. Entä jos olisin jäänyt kiinni ollessani vaikka porukoiden kanssa ostarilla? Entä jos..?

Pesusienen loppumusiikki pärähtää soimaan ja mä havahdun ajatuksistani. Juon greippi mehun ja mietin päivän syömisiä. Mä yritän paastota tai sitten syön omenan.. Kuitenkaan en aio syödä mitään suurta.

Tsemit kaikille !
XoXo
J

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Aloitus



Mä katson tietokoneen ruutua kädet hikoillen, katson laihoja ihmisiä, blogeja ja sinistä taustakuvaa. Mä aloitan bloggaamisen uudelleen, vaikka viimeksi mut tunnistettiin, vaikka mun pitää aloittaa kaikki taas uudestaan. Klikkailen suomi24:ssä itseni eteenpäin ja rekisteröin uuden @-osoitteen, jonka lopulta näpytän myös blogi palveluun. Blogin nimi on heti selvillä; Tyttö, joka katsoo merelle. Se olen niin mä.

Luen hiljaa mun dieetti suunnitelman ja mietin paaston juomia; kahvia, teetä, vettä ja smoothieta. Kyllä mä pärjään, musta tulee laiha ja oikea mereneito. Voin kerrankin olla tyytyväinen siihen miltä näytän; hoikalta, pieneltä. Nyt mä onnistun taas enkä mä aio luovuttaa, en todellakaan.

Nyt jatkan tätä blogin muokkaamista, uudet lukijat tervetuloa !
~J